FT, viestintätieteiden dosentti, tutkija, kouluttaja ja konsultti
Moni mittaa viestintää vuodesta toiseen samoilla mittareilla voidakseen vertailla viestinnän aikaansaannoksia ja vaikuttavuutta. Viestinnän mittareita ja mittaamista on kuitenkin hyvä tarkastella aika ajoin kriittisesti.
Laajalahti, A. (2024). Mitattavan arvokas viestintä: tarkistuslista viestinnän mittaamiseen.
Blogikirjoitus on julkaistu 20.5.2024 ProCom ry:n blogissa >> Viestijät.fi.
Viestinnän mittaamisesta on tullut monissa organisaatioissa arkipäivää. Viestinnän ala 2023 -tutkimuksen (N = 966) mukaan melkein puolet vastaajien organisaatioista (46 %) mittaa viestintää ja sen vaikuttavuutta säännöllisesti ja kolmannes (35 %) satunnaisesti. Aivan kaikkiin organisaatioihin viestinnän mittaaminen ei ole kuitenkaan vielä juurtunut: 14 % mittaa viestintäänsä vain harvoin ja 1 % ei koskaan. Vastaajista 4 % ei osaa sanoa.
Laajalahti, A. (2024). Miksi viestintää kannattaa mitata ja arvioida?
Blogikirjoitus on julkaistu 2.5.2024 Brunnen Communications Oy:n >> blogissa.
Vaikka viestinnän voima on valtava, viestintäkään ei ole kaikkivoipa. Viestintä vaikuttaa lähes kaikkeen, mutta pystyy vain harvaan asiaan yksin. Viestinnän kriittiset menestystekijät (critical success factors, CSFs) ovat asioita, joiden tulee myös olla kunnossa, jotta viestintä voi saavuttaa strategiset tavoitteensa. Jos yksikin kriittinen menestystekijä jää toteutumatta, ei viestinnältä voida vaatia tavoitteiden saavuttamista.
Laajalahti, A. (2023). Viestinnän kriittiset menestystekijät: mitä viestinnän onnistuminen vaatii?
Blogikirjoitus on julkaistu 30.5.2023 Brunnen Communications Oy:n >> blogissa.
Brunnen Communicationsin Anne Laajalahti ja Terttu Sopanen kertovat vieraskynässä kolme vinkkiään, millaisin teoin viestinnän merkitys tehdään näkyväksi organisaatioissa.
Laajalahti, A. & Sopanen, T. (2022). Viestintä on tärkeää – mutta tämän hokeminen ei riitä.
Blogikirjoitus on julkaistu 10.8.2022 viestintäalan ammattijärjestö Viesti ry:n >> Vieraskynässä.