Vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa: miten vahvistaa väitöksen vuorovaikutusta?

Väitöskirjan julkinen tarkastustilaisuus on yksi akateemisen maailman hienoimmista juhlahetkistä. Väitöstilaisuus on sellaisenaan myös uniikki, vaativa vuorovaikutustilanne, jota on tutkittu ja ohjeistettu yllättävän vähän nimenomaan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Etenkin vastaväittäjän roolissa toimimiseen on vaikea löytää viestintäohjeita, koulutusta ja tukea.

Laajalahti, A. & Virtanen, I. (2024). Vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa: miten vahvistaa väitöksen vuorovaikutusta?

Blogikirjoitus on julkaistu 10.6.2024 Prologos ry:n >> ProBlogissa.

How AI-integration is changing the workplace

In this article, co-authors Jonna Koponen, Saara Julkunen, Anne Laajalahti, Marianna Turunen, and Brian Spitzberg reflect on the inspiration behind their research article, “Work Characteristics Needed by Middle Managers When Leading AI-Integrated Service Teams,” published in the Journal of Service Research.

Koponen, J., Julkunen, S., Laajalahti, A., Turunen, M., & Spitzberg, B. (2024). How AI-integration is changing the workplace.

Blogikirjoitus on julkaistu 28.5.2024 Sagen >> Social Science Spacessa.

Miksi viestintää kannattaa mitata ja arvioida?

Viestinnän mittaamisesta on tullut monissa organisaatioissa arkipäivää. Viestinnän ala 2023 -tutkimuksen (N = 966) mukaan melkein puolet vastaajien organisaatioista (46 %) mittaa viestintää ja sen vaikuttavuutta säännöllisesti ja kolmannes (35 %) satunnaisesti. Aivan kaikkiin organisaatioihin viestinnän mittaaminen ei ole kuitenkaan vielä juurtunut: 14 % mittaa viestintäänsä vain harvoin ja 1 % ei koskaan. Vastaajista 4 % ei osaa sanoa.

Laajalahti, A. (2024). Miksi viestintää kannattaa mitata ja arvioida?

Blogikirjoitus on julkaistu 2.5.2024 Brunnen Communications Oy:n >> blogissa.

Käsitteet ja viestinnän ammattilaisen valta

Kielellä emme vain tulkitse vaan myös tuotamme maailmaa. Sen vuoksi meillä viestinnän ammattilaisilla on merkittävä rooli sekä käsitteiden määrittelyssä että kielellisten ilmaisujen valinnassa.

Laajalahti, A. & Sopanen, T. (2023). Käsitteet ja viestinnän ammattilaisen valta.

Blogikirjoitus on julkaistu julkaistu 7.12.2023 Brunnen Communications Oy:n >> blogissa ja rinnakkaisjulkaistu 14.12.2023 Marketing Finlandin >> blogissa.

Kohti vaikuttavaa strategiaviestintää

Strategiat syntyvät ja elävät viestinnässä, mutta millaista on vaikuttava strategiaviestintä? Kokosimme yhteen viisi vinkkiä ja esitämme, että vaikuttava strategiaviestintä on 1) ymmärrettävää, 2) motivoivaa, 3) suunnitelmallista, 4) jatkuvaa ja 5) vuorovaikutteista.

Laajalahti, A. & Sopanen, T. (2023). Kohti vaikuttavaa strategiaviestintää.

Blogikirjoitus on julkaistu 13.6.2023 ProCom ry:n blogissa >> Viestijät.fi.

Viestinnän kriittiset menestystekijät: mitä viestinnän onnistuminen vaatii?

Vaikka viestinnän voima on valtava, viestintäkään ei ole kaikkivoipa. Viestintä vaikuttaa lähes kaikkeen, mutta pystyy vain harvaan asiaan yksin. Viestinnän kriittiset menestystekijät (critical success factors, CSFs) ovat asioita, joiden tulee myös olla kunnossa, jotta viestintä voi saavuttaa strategiset tavoitteensa. Jos yksikin kriittinen menestystekijä jää toteutumatta, ei viestinnältä voida vaatia tavoitteiden saavuttamista.

Laajalahti, A. (2023). Viestinnän kriittiset menestystekijät: mitä viestinnän onnistuminen vaatii?

Blogikirjoitus on julkaistu 30.5.2023 Brunnen Communications Oy:n >> blogissa.

Kriisiviestintäsuunnitelma ei riitä

”Kriisi on aina edessäpäin”, vanha sanonta tietää. Ajatus korostaa kriiseihin valmistautumisen välttämättömyyttä. Moni organisaatio onkin laatinut tarkat suunnitelmat, miten selviytyä ja viestiä esimerkiksi erilaisissa turvallisuutta, terveyttä tai tulosta uhkaavissa kriiseissä ja poikkeustilanteissa. Tämä on tärkeää, mutta paraskaan kriisiviestintäsuunnitelma ei yksinään riitä.

Laajalahti, A. (2022). Kriisiviestintäsuunnitelma ei riitä.

Blogikirjoitus on julkaistu 16.6.2022 Brunnen Communications Oy:n >> blogissa.

Listat, lokerot ja heilurit muokkaavat maailmaamme

Maailmamme on täynnä listoja, lokeroita ja heilureita. Erilaiset listat, lokerot ja heilurit jäsentävät ja muovaavat ajatteluamme, mutta ovatko ne aina puhtaasti ymmärryksen ystäviä? Miten listat, lokerot ja heilurit näkyvät tavoissamme lähestyä viestintää ja pyrkiä ymmärtämään ihmisten välistä vuorovaikutusta?

Laajalahti, A. (2022). Listat, lokerot ja heilurit muokkaavat maailmaamme

Blogikirjoitus on julkaistu 27.1.2022 Prologos ry:n >> ProBlogissa.

 

Vaihda juhannustaikojen kukkaset kirjoihin!

Teetkö sinä juhannustaikoja? Kukkean kesän kunniaksi seitsemän kukkaa tyynysi alle? Me inforilaiset suosittelemme, että tänä kesänä valitset tyynynaluskukkien sijaan pinon kirjoja yöpöydälle! Tulevan aviopuolison unessa näkemisen sijaan voit siten saada näkymiä uusiin ideoihin ja avartaa ajatteluasi!

Ansamaa, J., Hylkilä, I., Källbacka, E., Laajalahti, A., Pääkkönen, S., Sarparanta, L. & Taajamaa, T. (2021). Vaihda juhannustaikojen kukkaset kirjoihin!

Blogikirjoitus on julkaistu 17.6.2021 Management Institute of Finland MIF Oy:n >> blogissa.

Avoimuus ei ole yhden tekemää

Tieteen avoimuus ei ole vain yksisuuntaista tiedon avointa jakamista tai omista tutkimuksista ja saavutuksista kertomista. Tieteen avoimuus on myös avoimuutta tieteelle – se on avoimuutta toisille ihmisille, uusille ideoille, aiheille ja mahdollisuuksille. 

Laajalahti, A. (2021). Avoimuus ei ole yhden tekemää.

Blogikirjoitus on julkaistu 9.6.2021 Prologos ry:n >> ProBlogissa.