FT, johtava viestintäkonsultti, viestintätieteiden dosentti
Strategiat syntyvät ja elävät viestinnässä, mutta millaista on vaikuttava strategiaviestintä? Kokosimme yhteen viisi vinkkiä ja esitämme, että vaikuttava strategiaviestintä on 1) ymmärrettävää, 2) motivoivaa, 3) suunnitelmallista, 4) jatkuvaa ja 5) vuorovaikutteista.
Laajalahti, A. & Sopanen, T. (2023). Kohti vaikuttavaa strategiaviestintää.
Blogikirjoitus on julkaistu 13.6.2023 ProCom ry:n blogissa >> Viestijät.fi.
Vaikka viestinnän voima on valtava, viestintäkään ei ole kaikkivoipa. Viestintä vaikuttaa lähes kaikkeen, mutta pystyy vain harvaan asiaan yksin. Viestinnän kriittiset menestystekijät (critical success factors, CSFs) ovat asioita, joiden tulee myös olla kunnossa, jotta viestintä voi saavuttaa strategiset tavoitteensa. Jos yksikin kriittinen menestystekijä jää toteutumatta, ei viestinnältä voida vaatia tavoitteiden saavuttamista.
Laajalahti, A. (2023). Viestinnän kriittiset menestystekijät: mitä viestinnän onnistuminen vaatii?
Blogikirjoitus on julkaistu 30.5.2023 Brunnen Communications Oy:n >> blogissa.
Brunnen Communicationsin Anne Laajalahti ja Terttu Sopanen kertovat vieraskynässä kolme vinkkiään, millaisin teoin viestinnän merkitys tehdään näkyväksi organisaatioissa.
Laajalahti, A. & Sopanen, T. (2022). Viestintä on tärkeää – mutta tämän hokeminen ei riitä.
Blogikirjoitus on julkaistu 10.8.2022 viestintäalan ammattijärjestö Viesti ry:n >> Vieraskynässä.
”Kriisi on aina edessäpäin”, vanha sanonta tietää. Ajatus korostaa kriiseihin valmistautumisen välttämättömyyttä. Moni organisaatio onkin laatinut tarkat suunnitelmat, miten selviytyä ja viestiä esimerkiksi erilaisissa turvallisuutta, terveyttä tai tulosta uhkaavissa kriiseissä ja poikkeustilanteissa. Tämä on tärkeää, mutta paraskaan kriisiviestintäsuunnitelma ei yksinään riitä.
Laajalahti, A. (2022). Kriisiviestintäsuunnitelma ei riitä.
Blogikirjoitus on julkaistu 16.6.2022 Brunnen Communications Oy:n >> blogissa.
Maailmamme on täynnä listoja, lokeroita ja heilureita. Erilaiset listat, lokerot ja heilurit jäsentävät ja muovaavat ajatteluamme, mutta ovatko ne aina puhtaasti ymmärryksen ystäviä? Miten listat, lokerot ja heilurit näkyvät tavoissamme lähestyä viestintää ja pyrkiä ymmärtämään ihmisten välistä vuorovaikutusta?
Laajalahti, A. (2022). Listat, lokerot ja heilurit muokkaavat maailmaamme
Blogikirjoitus on julkaistu 27.1.2022 Prologos ry:n >> ProBlogissa.
Teetkö sinä juhannustaikoja? Kukkean kesän kunniaksi seitsemän kukkaa tyynysi alle? Me inforilaiset suosittelemme, että tänä kesänä valitset tyynynaluskukkien sijaan pinon kirjoja yöpöydälle! Tulevan aviopuolison unessa näkemisen sijaan voit siten saada näkymiä uusiin ideoihin ja avartaa ajatteluasi!
Ansamaa, J., Hylkilä, I., Källbacka, E., Laajalahti, A., Pääkkönen, S., Sarparanta, L. & Taajamaa, T. (2021). Vaihda juhannustaikojen kukkaset kirjoihin!
Blogikirjoitus on julkaistu 17.6.2021 Management Institute of Finland MIF Oy:n >> blogissa.
Tieteen avoimuus ei ole vain yksisuuntaista tiedon avointa jakamista tai omista tutkimuksista ja saavutuksista kertomista. Tieteen avoimuus on myös avoimuutta tieteelle – se on avoimuutta toisille ihmisille, uusille ideoille, aiheille ja mahdollisuuksille.
Laajalahti, A. (2021). Avoimuus ei ole yhden tekemää.
Blogikirjoitus on julkaistu 9.6.2021 Prologos ry:n >> ProBlogissa.
Luonto pukeutuu parhaimpiinsa, ja kasvien vihreät versot kurkottavat tulevaisuuteen. Kevään yhteishakujen ja pääsykokeiden aikaan myös moni meistä ihmisistä suuntaa ajatuksensa tulevaan. Viestintä on ollut jo pitkään suosittu hakukohde, mutta millaista viestinnän ammattilaisten työ on käytännössä? Millaista osaamista viestintätyössä tarvitaan? Opiskelupaikkaa hakevien lisäksi näitä kysymyksiä miettii moni viestinnän opiskelija.
Laajalahti, A. (2021). Terveisiä työelämästä, viestinnän opiskelija!
Blogikirjoitus on julkaistu 4.6.2021 ProCom ry:n blogissa >> Viestijät.fi.
Tieteenfilosofiset kysymykset eivät kuulu vain tutkijoille ja filosofeille. Kaikkien viestinnän ammattilaisten on tärkeää pohtia tiedon luonnetta ja sen käyttötapoja.
Laajalahti, A., Siitonen, M. & Tampere, P. (2021). Millaiseen tietoon luotat, viestinnän ammattilainen?
Blogikirjoitus on julkaistu 11.5.2021 ProCom ry:n blogissa >> Viestijät.fi.
Onko organisaatiomme toiminta turvallista? Millaisia uhkia ja riskejä elämäämme liittyy? Turvallisuuden kysymykset ulottuvat kaikkien organisaatioiden toimintaan.
Mannila, E. & Laajalahti, A. (2021). Turvallisuus ei synny vahingossa.
Blogikirjoitus on julkaistu 13.4.2021 Aikuiskasvatus-lehden >> blogissa.
Jatkuvan muutospuheen keskellä on vaarana unohtaa, että kaikki ei koko ajan muutu tai nopeasti vanhene. Tieteenalallamme on tehty runsaasti arvokasta tutkimusta, jonka tulokset, johtopäätökset ja teoreettinen kontribuutio hyödyttävät edelleen niin toisia tutkijoita kuin muita tutkitun tiedon ystäviä, hyödyntäjiä ja soveltajia. Samaan aikaan kun uutta tutkimusta tehdään ja tarvitaan, myös aiemmat tutkimukset avartavat ajatuksia, tarjoavat oivalluksia ja ovat usein suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi opetustyössä, työelämän kehittämisessä tai vaikkapa hyvinvoinnin edistämisessä.
Laajalahti, A., Eklund, M., Horila, T., Kaarne, E., Macey, A.-L., Niinivaara, J., Raappana, M., Rajamäki, S. & Savolainen, E. (2020). Prologos ry:n #nostaväikkäripäivässä-kampanja tekee viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimusta tunnetummaksi.
Blogikirjoitus on julkaistu 15.10.2020 Prologos ry:n >> ProBlogissa.
Vastuullisuus on ennen kaikkea tekoja, mutta myös viestintä on teko: sanoilla emme vain tulkitse vaan myös tuotamme todellisuutta.
Laajalahti, A. (2020). Miten viestiä vastuullisuudesta vastuullisesti?
Blogikirjoitus on julkaistu 7.4.2020 >> Work goes happyn blogissa.